Blogi on ollut tauolla miltei puoli vuotta! Motivaatio blogin suhteen on ollut olematon, sillä selkäni on edelleen niin kipeä, ettei ratsastamaan ole asiaa. Kuitenkin pientä päivitystä on ehkä hyvä tehdä tännekin, vaikka lääkkeet ja jatkuva sairasloma vetävät mieltä hevosten ja liikunnan osalta pohjalukemiin.
 |
| Kuva keväältä 2015 |
Rusinaa en ole tietenkään unohtanut, onhan se sentään silmäteräni ja edelleen rakkain eläin mitä maa päällään kantaa. Kuitenkin tallilla käyminen on jäänyt todella vähäiseksi, sillä auton rattiin en lääkkeiden vaikutuksen alaisena uskalla lähteä, ekä pysty tallilla käytännössä tekemään mitään. Rusina oli maaliskuun alkuun asti Iisalmessa, jossa se asui syksystä asti ja myös viime keväänä. Sitä liikutti kavereitani satunnaisesti, kuka milloinkin ehti. Tilanteeseen tuli kuitenkin helpotusta ja poni muutti Toivalaan, jossa serkkuni alkoi sitä aktiivisesti ratsastamaan, joten poni sai taas pysyvän ratsastajan.
Ponilla menee siis hyvin ja se pääsee treenaamaan aktiivisesti ja mahdollisuuksien mukaan kisailemaankin serkkuni kanssa. Minä yritän parannella selkääni, kun jalkanikin sain viimein toimintakuntoon ainakin jollain tapaa. Oikea nilkkani siis meni koulussa veltoksi, joten Kiuruveden terveyskeskuksen kautta lähdin sitten KYSiin pariksi yöksi ja jalassani todettiin pohjehermon halvaus. Se onneksi parani reilussa kuukaudessa ja nyt voin kävellä melko normaalisti. Pian ajattelin kokeilla hevosen selkään nousemista, mutta treenaamaan minulla ei ole vielä asiaa.
Mutta tästä vielä noustaan! Palataan.
