Takaisin treenaamaan

Nyt olen aloittanut treenaamisen taas saikkuilun jälkeen. Fysioterapeuttini arveli, että olkapäässä saattaa olla pieni repeymä lihaksessa, mutta eihän sitä voi korjata ihan sormia napsauttamalla. Ratsastusta ei tietenkään suositella, mutta koska valmistumispäivään on niin vähän aikaa että minun on pakko ratsastaa, joten teippailtiin olkapäätä niin että sitä on helpompi liikuttaa.

Maanantaina otettiin ihan rauhassa ponin kanssa ja hölkkäiltiin kentällä, kun siihen on tehty ura kentän ympäri. Poni oli vähän pohkeen takana ja tuntui, etten itse osaa lainkaan ratsastaa! Perjantaina on onneksi Vuokon treenit niin pääsen toivottavasti taas jyvälle. Hieman mun pitää varoa kättä, mutta kyllä se nyt toivottavasti kestää sen verran. Kipua minä siedän tiettyyn pisteeseen ja raja menee siinä, kun tässä tilanteessa tuota kättä ei voi liikuttaa. 

Tiistaina sitten hypättiin vähän Sallamarin kanssa ja ihan hyvä fiilis jäi. Käsi vaan oli aika paljon kipeämpi kuin maanantaina ja satulaa en saanut itse nostettua selkään, mutta eiköhän se tästä! Poni on niin kiva hypätä, että ajattelin sen olevan ihan hyvä vaihtoehto ennenkuin koulu alkaa taas loman jälkeen. Pääsin hyppäämiseen taas vähän käsiksi ja toivottavasti se alkaa sujua myös Muumin kanssa taas!

Tästä me siis jatketaan. Ensi viikon lopulla minulla alkaa jälleen päikkä.. Kaikki pakolliset päikät sain aikaisemmin tehtyä jo, mutta sitten päikkäviikkojen laskeminen muuttui niin, ettei niitä lasketakkaan ollenkaan! Ponin otan koululle mukaan, mutta itse vietän yöni kotona, sillä selkä ei kestä huonoilla patjoilla nukkumista. Motivaatio päikkäämään lähtemiseen on todella pohjamudissa, mutta ei sille mitään voi. 

Palaillaan!