Hiljaiselo saa luvan loppua!

En tiedä, onko kukaan huomannut melko pitkää taukoa bloggaamisen suhteen. Suurin syy tähän on se, että minun on pakko panostaa loppujakso kunnolla kouluun, ettei kurssit jää roikkumaan ja siitä syystä kaverini käy viikoittain kahtena päivänä liikuttamassa poninkin kun minulla on vähän pidempi päivä. Iltaisin olen sitten yleensä melko väsynyt ja olen mennyt nukkumaan monena iltana jo 9 aikoihin. Tämä väsymys johtunee pitkälti siitä, että ulkona on niin pimeää, sillä koulussa minulla on melko helppo jakso, ei ole paljoa tunteja päivässä, mutta silti tuntuu, että koko ajan pitäisi tehdä jotain kotiesseetä tai muuta vastaavaa. Koulun ja ponin hoidon lisäksi pitää myös pitää kämppä asuttavassa kunnossa ja tehdä ruokaa. Siinäpä se päivä hurahtaa varsinkin, jos käyn lenkillä tai salilla!

Viikko sitten viikonloppuna käytiin Rovaniemellä ja siellä oltiin perjantaista sunnuntaihin. Sunnuntaina kävin vielä illalla liikuttamassa ponin ja kyllä voin sanoa, että uni maistui erittäin hyvin su-ma välisenä yönä!

Meidän ollessa Rovaniemellä, oli tännekin tullut jonkin verran lunta! Oli niin ihana aamullakin ajaa autolla kouluun, kun ei ollut niin älyttömän synkkää ja pimeää, vaan lumi toi kivasti valoa ja oli paljon motivoituneempi ja virkeämpi olo. Lumet kuitenkin lähti melko äkkiä ja nyt vain odotellaan, millon saadaan ne takaisin tänne!

Ponia siis liikuttaa mun kaveri kahdesti viikossa ja minä sitten itse loput. Poni oli yhdessä vaiheessa tosi hidas ja "käsijarru oli juutunut päälle", mutta nyt se alkaa antaa periksi ja poni liikkuu. Tein yhtenä päivänä reeniä ilman jalustimia; menin keskiravia ja pienensin ravia niin paljon kuin mahdollista. Ai että poni veti hienoa ravia ja mamma istui hikihatussa satulassa, mutta se tunne sen jälkeen kun tajusin, että onnistuin istumaan siellä, oli aivan mahtava! Se muistutti, että melkein mitä vaan voi saavuttaa kun jaksaa vaan tehdä töitä sen eteen.

Ratsastuskuvia minulla ei tällähetkellä ole, mutta toivottavasti joku ihanainen niitä joskus tulisi meistä napsimaan! Keskiviikkona 2.12. mennään Antti Jauhiaisen estevalmennukseen, huii! Siitä postausta jos saan jotain kuvia jostain. 

Siihen saakka, adios!

Hei, hei mitä kuuluu?

On kulunut taas tovi viimeisimmästä postauksesta,syynä lähinnä se, ettei minulla vaan ole kuvia! Toinen syy on se, että olen taas ollut kiitettävän paljon kipeänä. Ponia oon liikuttanut vointini mukaan, mutta kaverit ovat sitä liikuttaneet muutamankin kerran. Mua itteeni ärsyttää kipeänä oleminen aivan suunnattomasti, koska silloin ei pääse liikkumaan, eikä ratsastamaan. 

Oon ollut siis kotona melko paljon, omassa kodissa, johon pääsin muutama viikko takaperin muuttamaan ja oon ihan rakastunut tähän paikkaan! Tänne on aina kiva tulla ja täällä on kiva olla. Nukun todella hyvin ja minulla on motivaatiota tehdä vaikka mitä (jos nyt ei lasketa sitä, että olen ollut kipeänä, enkä ole voinut oikein tehdä mitään ihmeempää..

Olin syyslomalla tosiaan päikässä ja tehtiin töitä ja liikuttelin ponia. Silloin oli vaan niin hyvä porukka ja tosi mukavaa ja rentoo.

Poni on nyt viimepäivinä ollut aika villinä ja kouluratsastuksen lisäksi oon saanut treenata rodeoratsastusta. Toki me hypättiinkin yksi päivä ja silloinkin poni oli ihan liekeissä. Se tekee välillä sitä, että se vaan pukittaa ja lähtee ihme pukkilaukkaa joka ilmansuuntaan yhtäaikaa ja loputon ihmetys on siinä, etten ole tullut alas (kopkopkop oli pakko koputtaa puuta..)! Muunmuassa eilen kävin ratsastamassa (vaikka olin vähän kipeä, enkä tiedä oliko se hyvä idea terveyteni kannalta) ja poni oli ihan super hyvä! Loppuraveilla se "säikähti" viereisellä kentällä menevää hevosta ja kun kevensin, se lähti nopeasti vasemmalle, multa tippu molemmat jalkkarit ja sitten alko hirvee pukittaminen. Sain ponin kuitenkin pysähtymään ja sen jälkeen se oli taas normaali oma itsensä. Se tekee tätä normaalisti keväällä, kun ilmat alkaa lämpenemään, mutta nyt sillä on joku syysvillitys varmaan menossa:D

(Kuvat syysloman estereenien alusta c) Sina)

Tosiaan, miten niin ratsastaminen oli eilen huono idea? Noh, tänään aamulla olin valmistautunut lähtemään huonovointisena kouluun. Lähdin ajamaan Kiuruvedelle ja matkalla jouduin sitten pysähtymään kun aamupalat ei tahtoneetkaan enää pysyä mahassa.. Tulin kotiin ja mittasin lämmön ja olihan mulla vähän kuumetta. Ei paljoa, mutta oli kuitenkin ja koko päivän on ollut tosi kylmä ja onhan se kuume siitä vielä noussut..

Nyt vaan koitan yrittää syödä, että saisin vedettyä vitamiineja, jotta joskus tästä parantuisin. Huomenna jos ei aamulla ole kuumetta, menen kouluun, mutta jos aamulla on lämpöä, jätän suosiolla väliin, että ensi viikolla olisin täysin terve.. Ensi viikon suunnitelmissa on tosiaan päästä terveenä käymään koko viikon koulussa ja ponin luona! Ei luulisi sen olevan kovinkaan vaikeaa, mutta tuntuu olevan.. Palataan luultavasti ensi viikolla astialle ja nyt vaan pidän sormet ja varpaat ristissä, etten enää tulisi koko loppuvuotena kipeäksi! Ehkä liikaa toivottu, mutta unelmoiminen on puoli voittoa.

Arkeen paluu!

Oon viikon verran voinut jo liikuttaa ponia ja päässyt taas treenaamisen makuun. Lihakset on edelleen tosi jumissa ja käyn viikottain fysioterapeutilla faskiakäsittelyssä, joka siis tarkoittaa suomennettuna sitä, että vaikka lihakset saataisiin rennoiksi, faskia (joka siis on sidekudosta) jää edelleen jännittyneeksi, jolloin lihaksista ei saa irti sitä kaikkea voimaa, mitä niistä olisi mahdollista saada ja kun faskia on jännittynyt, se aiheuttaa lihassärkyä. Oon todennut käsittelyt erittäin hyödyllisiksi ja voin suositella niitä!
Ratsastaessa en tunne oikeastaan kipua, mutta sen jälkeen kyllä, ja minulla on lonkat taas alkaneet kipeytyä ratsastustauon jäljiltä. Kävin ponilla Outin koulutreeneissä maanantaina koulun jälkeen ja tehtiin väistöjä ja vastalaukkaa ja poni oli tosi hyvä varsinkin lopuksi ja se teki ihan kaiken mitä vaan pyysin. Rusina on ollut muutenkin nyt tosi hyvä, mutta eilen minulla oli Iisalmessa fysioterapia heti koulun jälkeen, joten Hensu kävi liikuttamassa ponin. Se oli ollut outo ratsastaa ja kävellessä tallissa epäpuhdas ja sen jalkaan oli tullut haava! Siinä oli haava aikaisemmin, mutta se oli parantunut ja nyt tämä oli tullut edellisen haavan alapuolelle!

Tämän lisäksi mulle tuli tänään, seuraavana päivänä haavan tulemisesta niin huono ja heikko olo, että jouduin lähtemään koulusta, enkä päässyt ponin jalkaa kopeloimaan. Kuva on dramaattisempi kuin itse haava ja aloitan huomenna päikän (koska toivon että tämä on ohimenevää..) ja sitten päästään ponin jalkaa hoitelemaan kuntoon! Onneksi kurakelit on kutakuinkin ohi.4
Oon alkanu kylmäämään myös ponin jalkoja ratsastuksien jälkeen, jotta ennaltaehkäistään turvotuksia ja verenkierto pysyy jaloissa hyvänä!

Sitten koulun puolelta. Olen ratsastanut myös koulun hevosilla.
Maanantaina menin aamulla koulua Ruletilla. Alkuun meinasi itku päästä kun hevonen ei ollut yhtään minun avuilla ja se vastusteli kuolaintuntumaa koko ajan. Se kuitenkin parani pikkuhiljaa ja loppuun oli aivan super kiva! Tehtiin pohkeenväistöjä uraa pitkin joka askellajissa ja Rulla hoiti homman tosi hienosti kun vaan muisti ratsastaa! Se on niin kouluhevonen, että tykkään!

Kuvat viimetalvelta

Rullan jälkeen käytiin syömässä ja sitten hyppäämään Petterillä! Vähän hirvitti, kun ruunalla olin mennyt kerran, ykkösvuoden syksyllä, koulua enkä ollut hypännyt kahteen kuukauteen ollenkaan! Kuitenkin Böcke oli ihan huippu hypätä, vaikka sen hyppytyyli onkin erilainen kuin mihin olen tottunut. Oli super kivaa!

Kuvat videolta napattuja, mutta koska Lumia, en saa videoita siirrettyä koneelle, koska en osaaxd

Menin myös yksi päivä Helmellä. Aluksi en olisi halunnut edes ratsastaa, kun heti selkään noustessa tunsin kuinka hevonen jännitti selän ja siihen huomasi että siihen sattui. Alkuraveissakin se oli vielä tosi jännittynyt varsinkin selästä ja samoin laukassa. Koitin saada sitä ravissa rentoutumaan ja laukassa olin kevyessä istunnassa aluksi, jotta sen selkä sai liikkua mahdollisimman vapaasti. Sitten se alkoi parantua ja lopuksi se oli aivan huippu hyvä! Se oli ensimmäinen kerta Hemellä ja tykkäsin siitä siinä lopussa tosi paljon, vaikka alkuun mua säälitti se niin paljon, kun siitä huomasi että siihen sattui. Lopuksi sen ratsastettavuus ja koko hevosen ilme oli paljon tyytyväisempi ja rennompi kun lihakset vähän lämpesivät! Se oli kuitenkin oikealta melko paljon kiinni, mutta ihan lopuksi tuli sieltäkin pehmeäksi.
Tehtiin keskiaskellajeja ja tamma oli tosi hieno niissä ja vaikka se onkin pieni, siltä irtoaa yllättävän paljon liikettä!

Tästäkin huomaa, ettei se liiku läheskään rentona!

Kuvat c) Juulia S.

Tuo maha!

 Näillä mennään tällä hetkellä ja toivottavasti saisin joku päivä kuvia Rusinastakin, että saisitte vähän päivitystä meidän menosta, kunhan katsotaa, että ponin jalka on kunnossa!

Pää alkaa hajota

Arki ei lähtenyt oikein kauheen vauhdikkaasti käyntiin, enkä ehtinyt käydä kouluakaan kun kaksi ensimmäistä päivää ja olen ollut viikon sairaslomalla.. Maanantaina 7.9. alkoi siis koulu, normaali koulupäivä, tiistaina hypäreillä ponin liikutus, viimeiseks ratsastustunnit, koulun jälkeen ponilla rokotus... Noinkohan meni?

Aamupäivä meni ihan normaalisti. Teoriaa luokassa, ei mitään sen ihmeellisempää. Ainoo miinus, että mulla oli kai huono päivä kuin kaikki ärsytti tosi paljon. Noh, pitihän se arvata ettei se, että ärsyttää, voi mitenkään riittää huonoksi päiväksi. Poni oli ratsastaessa ihan todella outo! Se vaan häsläsi koko ajan, välillä ei liikkunut mihinkään, kyttäili joka puolelle, hirnu muille hevosilla, oli melko kuuro avuille, oli tosi jännittynyt ja pukitteli melko paljon! Lopuksi se oli sitten oma itsensä, mutta en ymmärrä mikää Hinkulassa tai Kiuruvedellä ylipäätään on kun poni on aluksi aina tollainen, mutta Maaningalla ei sitten mitään ongelmia. Mutta jospa se siitä kuten viimekin vuonna!

Laittelin sitten ponin pois ja meillä oli sitten ratsastustunti, jolla menin Kukalla. Tai ainakin tarkoitus oli! Ensinnäkin laitumelta hakiessa se vaan steppaii ja oli muutenkin ihan höntti. Ajattelin jo silloin, ettei tunnista tule mitään. Noh, pääsin satulaan, kävelin pitkin ohjin kolme askelta, alkoi rodeo ja tipuin päälleni kovalle tallin pihalle.. Olisinpa edes tippunut kentällä tai maneesissa. Päätä alkoi särkeä sillä sekunnilla, eikä satulaan ollut enää nousemista. Kipu oli niin kova, ärsytti. Ponilla meni joku toinen juoksutuksen jälkeen. Hensu käytti ponin klinikalla rokotuksessa. Minä lähdin Kiuruveden terveyskeskuksen kautta KYSiin (Kuopion yliopistollinen sairaala) ja siellä vietin seuraavan yöni. 

Tippumisesta on nyt viikko, enkä voi tehdä käytännössä mitään urheilullista, sillä päähän koskee, selkään koskee, kylkeen koskee, käteen koskee ja niskoihin koskee. Voin kertoa, ettei tämän hetkinen fiilis ole parhaimmasta päästä. Huomenna menen koululääkärille ja toivon vaan niin hartaasti, että ensi viikolla olen jo koulussa täysissä voimissa! Sen näkee sitten.

Rokotuksen jälkeen ponikin kuumeili pari päivää ja nyt se on alkanut Hensun toimesta liikkumaan kevyesti ja näin varmaankin loppuviikonkin. Päikkä alkaisi torstaina, mutta jotenkin minulla on sellainen olo, etten kykene ehkä vielä paskanlappamiseen tämän selän kanssa. Haluaisin vaan kouluun, ponin liikutukseen ja siihen päikkään, mutta ei niin ei..

Tapahtumaa kerrakseen!

Tosiaankin parin päivän aikana on minulle sattunut ja tapatunut taas vähäsen, liittyen tietenkin poniin! Eilen, eli maanantaina heräsin aikaseen, kävin lenkillä ja uimassa ja lähdin tallille jo 10 aikoihin. 11 olin jo hevosen selässä ja fiilis oli loistava.

Mun nenästä vaan alko vuotaa verta. Ja sitähän tuli ja hetken kävelin ja odotin, että se loppuisi, mutta oli pakko mennä talliin, laittaa poni kiinni ja tyrehdyttää vuoto ja onnistuinkin siinä! Sitten toinen yritys ja pääsin hetkeksi treenaamaan, sillä minulla oli melko tiukka aikataulu. Tein perus väistöjä ja taivuttelua. Menin suunnilleen reilun puolituntisen ja tehokas puolituntinen olikin, sillä ponille tuli väähän hiki!

Sitten keräilinkin kakat kentältä ponin kanssa ja menin laittamaan sitä pois talliin. Syötin, laitoin varusteet pois ja vein ponin takaisin laitumelle ja starttasin auton ja lähdin äkkiä kotiin ja suihkuun.

Sitten menin Kuopioon Juulian kanssa ja Matkukseen päädyttiin ja minnekkäs muualle kuin Hööksiin ensimmäisenä. Sieltä ostin uuden paidan sekä liivin! (kuvat Hööksin verkkokaupasta)

Molemmat siis JH Collectionilta. Paidan normaalihinta oli muistaakseni 51,90e ja liivin 71,90e ja yhteishinnaksi olisi tullut normaalisti 123,80e. Noh, minulla kävi todella hyvä tuuri, sillä minulla oli Hööksin leimakortti täynnä, jolla saa 15e alennuksen ja vaatteet olivat alennuksessa, joten maksettavaksi niistä jäi huimat 15,90! Todella edullisesti siis nämä sain ja oli iloinen yllätys, että molemmissa oli jäljellä koko S. 

Mutta sitten tähän päivään. Aamulla hain Jossun mukaan ja mentiin 9 aikoihin tallille ja 10 jälkeen lähdettiin ratsastamaan Maaningan kylän poikki päiväkodille Rusinalla ja Piimällä! Itse reissu meni paremmin kuin hyvin ja lapset tykkäsivät ponien rapsuttelusta ja saivat antaa porkkanapaloja, joista ratsutkin taisivat nauttia! Oon vaan niin ylpeä molemmista eläimistä, sillä harva hevonen sietää sitä, että viisi lasta tulee yhtäaikaa silittämään turvasta. Rusina händläsi tilanteen erittäin hienosti ja Piimäkään ei tuupannut lapsia kumoon! 

Mitä ennen reissua tapahtui? Rasvailin ponin rupia, ettei lapset hirveästä niitä säikähdä. Rusinan takajalkojen välissä oli todella pahat ruvet, joten laitoin sinnekkin rasvaa. Se vissiin kirpaisi vähän ponia ja se kiskasi jalan ylös ja osui minua sitten polveen. Muutaman voimasanan päästin ilmoille ja poni napotti niin nätisti koko loppuajan pesarilla kun sekin varmaan vähän säikähti sitä, että osui minuun oikeasti. Kylmäsin vaan polven ja kyllä tällä kävellä pystyy ja uskon, että se on vähän aikaa kipeä ja turvoksissa ja sitten siihen jää mustelma. Poni saa huomenna vapaapäivän (päätin sen jo ennenkuin tämä tapahtui, mutta ehkä annan polven levätä huomisen) ja minä pidän kotona siivouspäivän ja ajattelin aloittaa vloggaamisen blogin ohelle! Katsellaan! 

Mutta minulla ei tällä kertaa muuta! 

Elokuu

Hupsis! En ymmärrä, miten tässä aina käy näin, että jää pitkä tauko postausten väliin, vaikka joka päivä mietin postauksen tekemistä, en sitä aina syystä tai toisesta ole aloittanut. Välillä mulla ei ole kuvia, välillä netti temppuilee, välillä äiti ottaa nettitikun ja kuvia on ainoastaan koneella tai jotain vastaavaa. Jospa tämä tästä kuitenkin lähtisi taas rullaamaan!

c) Juulia

Elokuun alussa olin vielä Hingunniemessä kesäTO:ssa (=kesällä tehtävä työssäoppiminen koululla). Siellä hoidettiin tallia, hevosia, ajettiin pari kertaa ja uitettiin. Viikko kului melko nopeasti, vaikka tekemistä tallissa ei ollutkaan niin paljoa kuin tavallisessa päikässä kun kaikki hevoset ovat sisällä.

Ajamassa Hurjakaisella

sh-o. Harjakainen <3

Rolle halus välttämättä taluttaa Eetua

Kun vihdoin pääsin lomalle, alkoi nämä aivan ihastuttavan lämpimät ja aurinkoiset kelit! Kerrankin minulla kävi hyvä tuuri ja pääsin lomailemaan hyvien kelien aikaan. Ennen kotiin lähtöä käytiin moikkaamassa uusia ykkösiä asutolalla ja lähdin sitten ajamaan kotia kohti! Oli ihan lupaavan oloisia ykkösiä, mutta paremman kuvan saan niistä varmaan sitten kun menen kouluun.

c) Juulia

Kotona oon nauttinu auringosta ja lämmöstä. Kaverit on jo koulussa, joten välillä meinaa tulla tylsää, mutta olen käynyt joka aamu kävelylenkillä, tehnyt jotain kotona ja tietenkin käynyt liikuttamassa ponia. Meillä on mennyt aika kivasti nyt viimepäivinä ja hyvä niin.

Hiki?

Ollaan siis reenattu normaalisti sileällä ja on ihanaa kun tulee hiki ja jotenkin treenaaminen on lämpimällä minusta mukavampaa ja tulee tehtyä enemmän ja pidempään, koska toivoo, että rusketus tarttuu ja kunto kohoaa!

c) Reetta (vanhavanha kuva)

Aika usein ollaan treenin jälkeen käyty järvessä kahlailemassa ja viilentymässä hikiä pois. Rusina on yllättävän varma järvessä nykyään ja sekin kyllä tykkään siellä mennä viilettää ja viilentyä. Oon tosi ylpee ponista!

Mutta vielä ylpeämpi olen siitä, koska käytiin ilman satuloita Maaningan kylällä ja Jossu kävi ostamassa meille jäätelöt sillä välin kun minä pidin Rusinaa ja Piimää. käytiin muutenkin vähän pilistelemässä ympäriämpäri ja oli muuten hauskaa! Tuli erittäin hyvä vatsalihastreeni kun nauratti koko ajan niin paljon. Loppuun käytiin uimassa ja kylmäämässä samalla hevosten jalkoja järvessä.

Kentällä ollaan myös menty vähän niinkuin westerniä ja totesin, että Poni on todella herkkä ja se kääntyy ihan vaan siirtämällä kättä harjan yli ja toimii niin hyvin ääniavuilla ja istunnalla.
Tästä jatketaan ja palaillaan seuraavassa postauksessa, toivottavasti pian! Loppuun vielä Juulian tekemä video minusta ja ponista<3