R.I.P Reatons<3

Eilen 21.3.2013 laukkasi vihreille niityille maailman ihanin ja kiltein puoliveriruuna, Retu )':

Kesällä ehin yhet koulukisat käydä tämän hienouden kanssa ja ruusuke lähti mukaan alku vaikeuksista huolimatta.

Kun Retu tuli tallille, ja menin sillä ekaa kertaa, ihastuin siihen heti.
Mä oon luonteeltani sellanen et kiinnyn eläimiin tosi helposti ja niiden menettäminen on jotai niiiiin kauheeta. Nytkin itken kun kirjotan tätä...

Retu oli siis -06 syntynyt puoliverinen, 170 cm korkee halinalle<3 ratsastaessa vähän kuumahko, mut karsinassa...<3 et löydä sellasta hevosta kovin helposti.

Loppu ajasta Retu ei enää ollu tunneilla, koska ontu ja ontu.. Menin sillä viimeks... En ees muista... Taisin hypätä.. Se estetunti oli aivan ihana ja jotenki tosi onnitunu.
Viime maanantaina en tienny että Retu lähtee, mut mä vaan menin sen karsinaan ja halasin sitä jättiläistä ja sanoin et se on tosi tärkee ja rakas.. Ja että toivottavasti se ei joutus kestää kipuja ennää pitkään. Tarkotin lähinnä silloin et se parantuis.. Mut nyt sen on hyvä olla eikä se tunne enää mitään kipuja.. )':

Tästä tekstistä ei varmaankaa välity, miten mää sitä hevosta kaipaan ja kui itken täällä... Enkä usko et oon ainoo... Ja tää teksti on mitä on ja puhelimella tän kirjotin. Mut haluun vaan muistaa sitä hienoa hevosta, jonka sain tuntea<3

Tässä vielä pari kuvaa Retusta, joita löysin puhelimesta. Teen myöhemmin paremman muistopostauksen<3<3