Hiihtoloma 1. päivä

Mulla alko hiihtoloma periaatteessa jo eilen, torstaina, jolloin pakkasin Kiuruvedellä kamat ja tultiin Rusinan kanssa viettämään lomaa taas Maaningalle. Rusina sai karsinapaikan Hinkulasta eli koululta joten loman jälkeen suunnataankin sitten sinne asumaan! Tykkäsin kyllä olla ponin kanssa Kotalan tallilla, mutta vaan tuo poni on niin epävarma maastossa, että valmennuksiin meneminen ei ole niin helppo juttu ja lisän päälle kävelymatkoihin menisi yhteensä 40 min/maneesilla käynti + teen ponilla näyttöjä tässä alkavassa jaksossa, joten se on käytännöllisempää näin. Haikeaa oli sieltä lähteä ja ratsastaa viimeistä kertaa pitkään aikaan (huomhuom! Mennään sinne takaisin jos vaan mahdollista ja olosuhteisiin sopii!), mutta näin katsoin parhaimmaksi tehdä.

Kuitenkin, ajattelin vähän sellaista, että tekisin tällaisia "MyDay" -postauksia tämän hiihtoloman ajan. Koitan vaihtaa toteutustapaa välillä tai jotain ettei näistä tule vaan samanlaisia pläjäyksiä. Ihan joka päivä en varmaankaan näitä ehdi tehdä, mutta yritän olla aktiivinenkerrankin!

Tänään siis olin yksin kotona kun heräsin 11-12 aikoihin. Ihanaa oli nukkua pitkään! Siinä hetken olin vaan hereillä ja menin sitten tekemään aamutoimia; pesemään naamaa ja hampaita, syömään.. Sitten aloin pikkuhiljaa vaihtamaan vaatteita ja kello oli puoli 1 kun lähdin kävelemään Rusinan luo. Meiltä kotoa tallille on siis noin kolmen kilometrin matka, joten se on ihan siedettävä kävellä. Tallilla putsasin karsinan ja hain sitten ponin sisälle.

Laittelin ponin rauhassa kuntoon ja puoli kahden aikaan lähdettiin maastoilemaan. Viihdyttiin suunnilleen tunti, ehkä vähä reilu ja molemmille tuli hiki, mutta oli hauskaa ja rentouttavaa. Tultiin sitten tallille, hoidin ponin melko hitaasti pois ja vietin vaa aikaa sen kanssa, jotta se ehti vähän kuivua.

Sitten vaihdoin ponille ulkoloimen päälle ja vein ponin ulos kauniiseen kevätauringon paisteeseen. Poni jäi onnellisena mussuttamaan heinää, kun minä lähdin kävelemään takaisin kotiin. Kotona sitten söin, vaihdoin vaatteet ja pian mulle tulikin jo kyyti, jolla lähdin sitten Piimän luo. Laittelin ponin valmiiksi ja lähdin maneesille. Jossu käski tehdä kunnon reenin ja niin myös tein. Aluksi Ukko koitti saada mut alas koko ajan kun "pelkäsi" jotain ja hyppi ja pomppi. Sain sen rentoutumaan ja keskittymään työntekoon ja sillon Ukko oli aivan huippu hyvä, ai että! Kun olin laukannut vasta toiseen suuntaa, oli poni jo melkoisen hikinen. Annoin sen kävellä jonkun tovin. 

Sitten laukkasin toiseenkin suuntaan ja tein ravissa vähän väistöjä. Raukka teki niin hienosti töitä, että oli korvanpäitä myöten hiessä!

Sitten loppuravit. Noh, kun niihin ei niin paljoa tarvinnut keskittyä, Piimä aloitti taas sen perseilyn ja pari kertaa oli oikeastui aika lähellä, etten tullut alas! Ravailin vaan päättäväisenä, itse rentona ympäri maneesia ja kerroin hevoselle, etten hyväksy perseilyä, ei se sitä pitkään jaksanut jatkaa jaloppuun oli ihan tosi hyvä! Mentiin sitten käppäilyn jälkeen talliin, jossa normaalit hoitojutut + ruokinta. 

Sitten lähdin kävelemään gtlle, josta äiti ottikin mut sitten kyytiin. Oli ihan huippu kiva päivä ja paljon tuli käveltyä ja ratsastettua, mutta aivan mahtava päivä oli! 

Poni osaa yllättää!

Sunnuntaina kävin vähän ratsastelemassa ponia pitkästä aikaa enemmän kuin käyntiä ja ravia. Tein alkuun vähän väistöjä käynnissä ja sitten ratsastin vaa kaikki askellajit läpi. Kenttä oli melko huonossa kunnossa enkä kehdannut maneesille lähteä, koska äiti ootti mua ettei tarvinnut asuntolalle lähteä. Poni oli vähän pösilö ja epätasainen kun kyttäili joka paikkaa ja häselti. Aina kun rentoutu, oli ihan sika kiva ja pyöree!

Eilen, maanantaina käytiin sitten hyppäämässä. Minä en ollut hypännyt tuita ennen kuin joululoman alkamispäivänä! Ensinnäkin ajattelin, mitä maastossa tapahtuu kun poni ollut siellä kuulema oma pöllö itsensä. Noh, laittelin ponin valmiiksi ja lähdin käppäilemään selästä käsin. Mutta kertaakaan ei poni tehnyt, ei edes meinannut tehdä uukkaria tai muutakaan! Pitkin ohjin vaan rennosti käveli ja samoin ohitti auton! Jee! Hyppäämisestä ei oo valitettavasti materiaalia, mutta oltiin molemmat ihan fiiliksissä ja mä niin rakastan tolla ponilla hyppelöitä! Hypättiin jotain 90cm, Stiina vähän koutsas. Sitten lähdettiin takaisin tallille, yhtä rauhallisesti, ai että<3

Tänään ponilla on sitten vähän rennompi päivä. En tiiä vielä mitä tehdään, mutta jotain kivaa! Ei mulla tässä muuta, mä lähden bussilla tallille ihan kohta. Heippa!(:

Energiaa ja blogi-intoa!

Viime viikon makasin jälleen kerran sängyn pohjalla. Meinaa tulla tämä kipeänä olo jo korvista ja nenästä ulos! Mikä sen ärsyttävämpää kuin olla koko ajan väsynyt, huonovointinen, samalla nälkäinen ja kaiken lisäksi vielä tylsistynyt. Maanantaina minulle tuli heikko olo, tiistai ja keskiviikko olivat kuumepäiviä. Torstaina sitten iskikin vatsatauti, joka kesti torstain ja perjantain.
Perjantaina kävin vihdoinkin tallilla ja kävin vähän ilman satulaa köpöttelemässä kentällä, joka oli keskeltä yllättävän hyvä. Suurimman osan ajasta istuin kuitenkin karsinassa ponin kanssa<3

Sitten lähdin kotiin. Kuinka ihmisellä voi olla tylsää! Ulkona on liian liukasta lenkkeilyyn, metsässä on liikaa lunta, sisällä oon kyyhöttäny sellaset viikon verran, kaikki sarjat on katsottu. Maanantaina sitten aletaan ponin kanssa kunnolla treenailemaan ja kunhan luvat on kunnossa, aloitamme kisakauden! Ensi viikon sunnuntaina olisi jo ensimmäiset koulukisat olleet, kyydit yms. olisi olleet kunnossa, mutta Kipaan en vielä pääse, sillä seuramaksu maksettiin vasta tänään, eikä sinne pääse kuin neljän arkipäivän päästä maksusta, eli torstaina ja viimeinen ilmottautuminen on tiistaina.. Voihan nenä! Seillä olisi ollut HeB:3, mun lempikoulurata ikinä! Noh, kyllä kisoja tulee!

Ensi torstaina kuitenkin saavutaan Rusinan kanssa jo näille nurkille ja vietämme hiihtoloman täällä! Odotan hiihtolomaa niin paljon! Paljon kivaa tekemistä luvassa ja mikä parasta, poni täällä! 

Alan parantua!

Viime viikonloppuna en ehtinyt millään postata, alan parantua tästä anemiasta, joten olen päässyt arkeen jälleen kerran hiljalleen käsiksi. Viime viikolla oli pari päivää, etten päässyt kouluun kun tuntui, ettei mitään voi edes syödä kun tulee heti kamala olo.. Mutta nyt minun on pakko ottaa itseäni niskasta kiinni ja alkaa syömään vaikka se tuntuisikin ällöttävältä!

Viime viikonloppuna käytiin nopeesti pyörähtämässä Helsingissä ja sunnuntaina menin sitten Kiuruvedelle ja kävin juoksuttamassa rusinan, sillä ratsastamisesta ei olisi tullut mitään niin pitkän autossa istumisen jälkeen! Päästin vaan ponin irti kentälle ja leikittiin vähän hippaa ja tehtiin vaikka mitä hauskaa!

Salkkareitten majatalo:D

Poni on liikkunu viime viikon hyvin, keskiviikko sillä oli vapaa ja nyt pe-su märy ja Reetta on pitänyt siitä huolta kun minä tulin käymään kotona! Viikolla tehtiin kaikkee kivaa, niinku...

... mentiin kaulanarulla ilman satulaa...

...maasta käsittelyä...

...normaalia treeniä...

... liinassa riehumista!

Edellisellä viikolla oli kovat pakkaset ja kävin menemässä vähän aikaa ponilla auringon paisteessa ja hyytävässä pakkasessa. Hensu ihana tuli kuvaamaan ja nyt saatte pitkästä aikaa ihania kuvia!!

Tää oli tosi pikanen postaus ku oon nyt lähössä takaisin Kiuruvedelle päin. Kirjoittelen viikolla pädillä, jotta tämä ei sentään ihan kuole!

Epätoivo alkaa iskeä..

Voi että mua tällä hetkellä niin suututtaa, ketuttaa.. Ponilla on kaikki hyvin, mä olen tosin taas kipeä. En voi ymmärtää enää, miten on mahdollista olla kuukaudessa vähintään kerran terveydenhoitajan vastaanotolla hakemassa sairaslomaa! Vuokon valmennuskin meni nyt ohi meiltä ja juuri kun alkoi tuntua niin hyvältä kaikki, tämä ihme ebola (ei mulla nyt oikeesti mikää ebola sentää oo!) pukkaa päälle. Kuumetta siis ei ole ollut oikeastaan, välillä se tuntuu nousevan, mutta ennen kuin ehtii huomatakaan, se taas laskee. Huono olo ja heikotus on päällä koko ajan, selkään koskee minkä kerkee ja tuntuu ettei oikein mitään uskalla syödä, ettei tule paha olo. Oon mä jo vähän paremmassa kuosissa kuin pari päivää sitten, mutta en kuitenkaan vielä missään loistokunnossa!

Ennen kun tuli kipeäksi, liikuttelin Rusinaa normaalisti. Tosin lähinnä vaan kotikentällä, mutta kunhan tästä taas pääsen "jaloilleni", siis tervehdyn, aletaan tekemään vaihtelevampaa treeniä ja joku päivä käydään raviradalla laukkaamassa! Mulla on jo nyt kauhea kaipuu ponin luokse ja sillä ratsastamaan! Sunnuntaina, eli huomenna liikutan sen itse, olin missä kunnossa tahansa! Ei varmaankaan mennä normaalia koulua, vaan tehdään jotain kivempaa ja sellaista, missä en rasita kamalasti tuota mun selkää!

Kunhan vain pysyisin terveenä tämän taudin mentyä ohi, aloitetaan Rusinan kanssa kunnollinen treeniputki! Olisi myös itseni kannalta kivaa päästä ratsastamaan muillakin hevosilla, että opin ratsastamaan erilaisia kauramopoja. Tai oikeastaan lähinnä pidän yllä sitä, että osaisin muunlaisiakin hevosia ratsastaa, kuin tuota omaa rakasta!<3

Mutta nyt keskitän ajatukseni lähinnä paranemiseen! En vaan kertakaikkiaan enää kestä tätä sairastelua! Ponin treenaus, koulunkäynti.. kaikki kärsii kun olen kipeänä!

Mutta lisää postausta, kunhan paranen! Kiitos ja kuulemiin!

Uusi ulkoasu!

Tekaisin uuden ulkoasun nopeasti blogille, sillä joulu oli ja meni jo ajat sitten, joten oli pakko saada vähän uutta ilmettä blogille! Pitkään ette joudu tätä katselemaan, sillä joitakin vikoja siitä löytyy ja se on melko tumma ja banneri on melko sekava. Kuitenkin, tein sen nopeasti kotona käydessäni, mutta jo viimeistään parin viikon päästä muutan ulkoasua vähän paremmaksi!

Piimä ennen vuodenvaihdetta<3

Huomenna siis menen takaisin Kiuruvedelle ja suunnittelin, että joku päivä voisi päivänvalon aikaan mennä tallille vähän kuvailemaan ja parasta olisi, jos saisin kaverin mukaan! Piimällä en tällä viikolla käynyt ratsastamassa, sillä tänään, lauantaina oli melko kiireinen päivä ja huomenna jo lähden pois.. Ikävä on jo ukkoakin! Viikonloput on vaan aivan liian lyhyitä..

Oon myös miettiny, millaista mun elämä olisi, jos olisin jäänyt lukioon ja Rusina asuisi jossain Maaningalla? Olisiko se parempaa vai huonompaa? Siihen en osaa vastata! Toisaalta jos mietitään nykyistä elämääni: asutaan ponin kanssa Kiuruvedellä, opiskelen lukiossa, sekä ratsastuksen ohjaajaksi, en asu kotona. Onhan se melko hyvää! Entä mitä se voisi olla: asuisin kotona, poni jossain päin, olisin lukiossa. Molemmat olisi hyviä vaihtoehtoja mielestäni, mutta jos ajatellaan, ehkä tykkään enemmän tämänhetkisestä tilanteestani! Saan koulujen loputtua ylioppilaslakin, mutta myös ammatin, opin elämään omillani ja tekemään omia päätöksiäni! Kuitenkin minulla on aina Rusina mukanani ja tietenkin kaverit!

Asuntolalla välillä toivoisi vaan, että saisi olla kotona, rauhassa. Sitten kun koittaa viikonloppu, välillä haluaisi niin paljon Kiuruvedelle Rusinan luo! Asuntolalla kyllä viihtyy parikin viikkoa hyvin kavereiden ja ponin kanssa, mutta olen huomannut, että on kotonakin kiva välillä käydä pyörähtämässä porukoita ja kavereita moikkaamassa! Kyllä mä tykkään mun elämästä!

Arki jatkuu!

Kiuruvedellä ollaan siis nyt Rusinan kanssa oltu jo suunnilleen viikko ja arki on lähtenyt ihan hyvin rullaamaan. Normaalisti mennään, miten mentiin ennen mun saikkua ja joululomaakin! Ekoina päivinä poni oli aivan toosi hyvä! Sillä oli jostain kertynyt tosi paljon energiaa ja se liikku niin hienosti eteenpäin, eikä laiskotellut! Ehdin jo ajatella, että se löysi hyvän oman moottorin, mutta sitten vapaapäivän jälkeen se oli oma laiska itsensä! Voi poni<3

Kyllä ponistaki toisinaan lähtee liikettä! Ai että<3

Perusreeniä tosiaan tehty eka viikko lähinnä ihan vaan kentällä. Ensi viikolla mennään kyllä pitkästä aikaa hyppäämään ja Vuokon reeneihin! Rusina on ollut muutamina yksittäisinä päivinä vähän väsynyt, niinkuin minäkin! Ei se ole kipeä tai mitään sellaista ja sitten nyt esimerkiksi eilen ja tänään oli taas virkeä ja sosiaalinen oma itsensä. Oon vaan niin onnellinen tosta eläimestä, etten osaa sitä edes sanoin kuvailla!

Oonpas edustavanaxD Mut poni niin söppänä<3

En ole tällä hetkellä siis Hingunniemessä koulussa, vaan minulla on lukiojakso! Lukujärjestys on helpompaakin helpompi, joten jospa jaksan opiskella kerrankin kunnolla! Rusina auttaa asiassa, mutta minusta tuntuu, että minun on pakko käydä ratsastamassa muillakin hevosilla, etten vaan jämähdä! Se minua varmaan kaikista eniten pelottaa! Jos näin ei voisi tapahtua, tottakai ratsastaisin vaan Rusinalla! Mutta nyt olen vaan niin onnellinen hevosen omistaja, että en voi muuta enää toivoakaan! <3